maanantai 25. maaliskuuta 2013

Ehkä kaikki on turhan tavallista


Ilo ja rakkaus sitä kohtaan, että meidän takapihan terassilla ei ole enää lunta. Haluaisin karata sinne makaamaan, tuijottamaan kirkkaan sinistä taivasta joka tuo mieleen kesän. Toinen asia, mikä lämmittää mieltä, on ulkona käveleminen. Koska tuo aurinko on paistanut niin ahkerasti viime aikoina, tiet on taas vaihteeks vähän inhottavassa kunnossa - mutta, miun mielestä on älyttömän ihanaa se, että sen lumen rapinan vaihteeksi saa astella pieniä matkoja asfaltilla ja askeleet on hiljaisia.
Yks päivä laitoin vanhat Converset jalkaan, kuluneet ja rähjääntyneet, joista on kantapäät auki jatkuvan kaltoin kohtelun jäljiltä. Niitä käyttäessä vaan tulee sellainen varmuus, että inhottava talvi on ihan just ohi.

Tänään kulutin aikaa muistelemalla vuosia 09-10, kun hukuttauduin Kornin musiikkiin. Ei tuo enää iske samalla tavalla kuin joskus aiemmin, mutta huomaan kyllä muistavani sanat ulkoa kaikista mahdollisista kappaleista. Tulee vaan mieleen, että miten kaikki asiat on muuttunu.


Lumi on likaista, sulaa ja epämuodostunutta. Silti niitä kuvioita on lumoava katsoa, ja jokainen särö ja kuoppa näyttää erilaiselta - hassulta mutta kauniilta. Kevät on varmaan paras vuodenaika miun mielestä; kaikki ympärillä herää henkiin, ja itekin havahtuu talven pimeyden jäljiltä.

Sain tänään ja vihdoin ja viimein aloitettua englannin portfoliota, kun uskaltauduin tarttumaan mustekynään. Tosi ahdistavaa työstää jotain tekstiä värilliselle pahville, kun tietää ettei sitä tekstiä saa korjattua tai kumitettua.


Mie kulutan viikkoni mitä luultavammin koulutöiden parissa ja ystävien seurassa, eikä Pääsiäiseksikään ole erityisempiä suunnitelmia. Toivon, että aurinko jaksaa paistaa ja sulattaa lumet mahdollisimman pian. 4 päiväinen viikko ei tunnu pahalta, varsinkaan kun ei tarvitse kärsiä perjantaista jolloin päästäisiin vasta 15 koulusta.
Bye ♥

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Nielaisen auringon, loistan valoa


Eilen sain kosmetologin yhteydessä ilmaisen ripsien värjäyksen. Odotin että lopputulos olis näkyvämpi ja tummempi, mutta rehellisesti sanottuna tykkään näistä hirveesti tämmösenäänkin. Kevyt, eikä liioiteltu. Lähes näkymättömät alaripsetkin paljasti olemassaolonsa jossain määrin!

Hiusdonitsi (H&M, 2,95e)
Kajaali (H&M, 1,95e)

Tänään tuli postissa miun kauan odottama omatekemä kalenteri, ja nyt se ihanainen jo komeileekin miun seinällä! ja itehän oon siis kuvannu kaikki kuvat, mitä kalenteri sisältää. Ärsyttää vaan suunnattomasti, että mikä sählääminen tänkin kanssa oli. Piti tilata jo ennen vuodenvaihtoa, mut sit oli kaiken maailman ongelmia siellä nettisivustolla, jossa tän tein. No, saanpahan kuitenkin ihailla tuota vielä semmoset vähän päälle 9kk!


Huomenna lähetään heti aamusta n. 8 aikaan ajelemaan Keski-Suomeen mummolaan. Tuun kylläkin bussilla takasin Lappeenrantaan iltaan mennessä. Kiva kuitenkin päästä vähäks aikaa muihin maisemiin!
Painunki tästä sit nukkumaan että jaksan ees jossain määrin herätä aamulla, joten hyvät viikonloput teille :--) ♥

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Mun pitäis olla nyt tyyni ja rauhallinen

Pääsin taas eilen vaihteeksi Liisalle yöksi, eli pääasiassa nauttimaan 'yksinolosta' (mie + Hertta&Juksu) sekä Simpsoneiden 9. tuotantokaudesta. Toki Taru ja Joel oli alkuillasta seurana pari tuntia, mut ei oikeestaan tehty mitään kummempaa.

Maailman seurallisimmat kaverit.

Tänään aamulla heräsin ihmeen virkeenä, vaikka menin tavallista myöhemmin nukkumaan. Äiti tuli sit hakemaan, ja vei miut ja Janinan urheilutalolle. Tänään oli PAJA-päivä, ja aamupäivä meni keilatessa. Janina ja Sanna lähti hipsimään koululle ja sieltä huhtarin hallille, kun taas myö käveltiin Emmin kanssa Linnotukseen ja käytiin kiertämässä taidemuseo. Muutamat maalaukset oli just sitä luokkaa et "pyh, ite osaisin tehä paremmin ja hienomman" mut jotkut oli sit taas sellasia mitkä veti sanattomaks.

Kenties turha ostos, mutta varmaan ihanin kortti ikinä.

Iltapäivällä suunnattiin Tarun kanssa keskustaan, ja mentiin hihittelemään Sannille kun se kävi ottamassa napakorun. Itelläänkin iski siinä himo uuteen huulikoruun, mut kivun pelko ja rahanpuute estää. Jos vielä toistaiseks tyytyisin näihin kolmeen nappiin..


Sannin luona pelattiin pari erää Buzzia, ja tälleen miun 'first-time'-kokemuksen jälkeen oivalsin, että vitsi tuohan on hyvä peli! Huomenna ois tarkotuksena suunnata uudestaan Sannille viettämään aikaa, joten kannattaa varautua..!
Ja mikä piristys, että huomenna on jo torstai. Nää viikot menee hirveen nopeesti, ja päivä päivältä on koko ajan keväisempää. Rakastan tuota valoisuutta, auringonpaistetta joka jo vähän lämmittää, ja rakastan sitä että nään jo asfaltin ja nurmikon täpliä ympäri Lappeenrantaa.


sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Run motherfucker, it’s time to hide

Miulla on uus rakkaus: suolapähkinät. Ja äsken pizza maistui sekunnin murto-osan ajan piparilta. Sekä nyt iski hirveä katumus roskaruuasta, ja tuntuu että miun viikonlopun lenkkeilyt on valunu ihan hukkaan muutaman suupalan myötä. Tuskin siis enää haittaa, jos kohta vajoan peiton alle nauttimaan jäätelöstä.

Opin jopa tekemään jonkin sortin kalanruotoletin Liisalle, hellyeah!

Oon huomannu, että oon alkanu hidastelemaan Harry Pottereiden lukemisessa. Viides kirja jo menossa, eli loppu lähenee koko ajan.


Kävin tänään ekaa kertaa SETAn nuortenryhmän tapaamisessa. Ohjelmassa oli leffailta, joten katottiin tämmönen leffa kun Milk. Tosi mieltä avartava ja ihana elokuva, johon tykästyin heti. Pisti miettimään, että miten erilaisia ihmiset loppupeleissä on.
Ja näin ekan tapaamisen jälkeen oon itse asiassa aika 'huojentunut'. Jännitti, joo. Mut nyt oon vaan ilonen siitä että menin sinne, enkä jänistäny.


Meen nauttimaan (vielä kun kerkeen) miun viikonlopun viime hetkistä, koska maanantai lähestyy koko ajan. Voisin vaan jäädä kotiin makamaan, vaikka tönöttää paikallani koko päivän. En jaksa herätä aamulla, en jaksa lähteä liikkeelle.
Skarppia ja reipasta mieltä silti, pus ♥

torstai 7. maaliskuuta 2013

Lyrics that mean nothing

Aurinko paistaa koko aamupäivän kun oon suljettuna kouluun, kotimatkalla alkaa pyryttää. Ehdin kävellä turvaan Jonnan luo ennen kamalaa lumimyräkkää, ja sen tauottua Joelin kanssa kahville. Sen jälkeen lumoava auringonpaiste, jonka kanssa lumisade on ristiriidassa.
Oon taas miettiny paljon asioita. Mitä sellaista voin tehdä, että jätän jälkeni tänne. Etten oo vaan yks ohimenevä vaihe, joka unohdetaan. Miten pieni osa oon tätä kaikkea, ja miten kovasti haluaisin tulla huomatuksi.
Tänään oon nauranu pitkästä aikaa niin, että hampaat näkyy. Niin, että mahaan sattuu. Kamera on ikuistanut tuhat eri ilmettä kasvoiltani, enkä oo meinannu pysyä paikallani.


Hymyistä ja naurusta kiitän Tarua, joka antoi sormiensa jäätyä näiden kuvien takia.
Uskaltauduin myös kattomaan yhden jakson OC:ta taas pitkästä aikaa, vaikka pelkään ja vihaan kolmannen kauden viimeistä jaksoa.

Koska oon nyt pyrkiny olemaan erossa karkeista, sipseistä yms muista kaupan herkuista, niin aattelin että leipominen on pienempi paha. Tehtiin siis perinteisesti suklaamuffinsseja, jotka kerrankin onnistui.


Huomenna miulla alkaa klo 15:00 viikonloppu, josta aion nauttia 110%.
Toki siihen sisältyy referaatti joka täytyy tehdä maailmankaikkeudesta, sekä ruotsin minimaalisen tarinan kirjoittaminen. Aion myös ottaa itteäni niskasta kiinni, ja vihdoin ja viimein perehtyä englannin portfolioon. Huomista ootan sydän täynnä rakkautta, ei vaan tortillojen, vaan myös ystävien takia.
Hyvää yötä